Suomalaisen perimätiedon aarreaitta (Arvosana 5 (1-5))
Teos käsittelee etelä-suomalaisen Bockin suvussa vielä 1900-luvulla kerrottuja pakana-aikaisia tarinoita. Niitä alettiin kertoa suvun ulkopuolisille vasta vuodesta 1984 lähtien, mikä tekee perimätiedosta erikoista ottaen huomioon sen poikkeuksellisen laajuuden.
Kirja aloittaa käsitellen suvun niitä jäseniä joilla oli oma osansa tarinan julkituomisessa, alkaen 1800-luvulta. Seuraavaksi käsitellään itse tarinoiden sisältöä erilaisiin aikakausiin jakautuen: aika ennen jääkautta, jääkausi ja aika jääkauden jälkeen. Lopussa keskitytään aiheen parissa tapahtuneisiin projekteihin 1980- ja 1990-luvuilla.
Sisäsivuiltaan kirja on askeettinen, mutta kuitenkin selkeä ja helppolukuinen. Kirjaan sisältyy muutama yksittäinen pieni painovirhe joista on tarkempaa tietoa tekijän internet-sivuilla.
Tarinan sisällön voi tiivistää seuraavasti: Suomen etelärannikolla on asunut muinaisista ajoista asti ruut-kieltä puhuvaa väkeä, joiden suoria jälkeläisiä ovat tarinan mukaan nykyiset suomenruotsalaiset. Heillä oli oma ruutinkielinen kulttuurinsa temppeleineen ja kuninkaanlinnoineen. Aikojen saatossa heidän vaikutusvaltansa kuitenkin väheni, päättyen Suomeen 1000-luvun alussa tehtyihin ristiretkiin.
Syvällisesti Pohjolan muinaishistoriaa sekä mytologioita tunteva voi löytää kirjasta paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia jotka valottavat muutoin kansanperinteissä vähälle huomiolle jääneitä aiheita. Kirjan myötä sellaiset vanhoissa runoissa esiintyvät nimet kuin Väinämöinen, Ilmarinen ja Sampo saavat aivan uusia ulottuvuuksia. Joitakin suvun tarina on innostanut aloittamaan jopa arkeologisia projekteja, tunnetuimpanä kenties Sipoon Lemminkäisen temppelin kaivaukset.
Suosittelen vahvasti teosta kaikille Suomen muinaishistoriasta ja suomalaisesta mytologiasta kiinnostuneille. Aivan aloittelevalle historianharrastajalle en suosittele kirjaa, koska tarinan sisällön syvälliseen ymmärtämiseen vaaditaan perustietoa sekä Suomen historiasta että suomalaisesta mytologiasta.
Avoimella mielellä luettuna teos avartaa käsitystä Suomen menneisyydestä. Mikäli kotimainen perimätieto kiinnostaa aiheena enemmänkin, suosittelen tutustumaan seuraaviin kotimaisiin teoksiin: Kristfrid Gananderin "Mythologia Fennica" sekä Martti Haavion "Kirjokansi".
(Arvosana 5 (1-5))
